tässä talvessa valo on läsnä
keskelläni ei mitään varjossa
suunnaton pakkasaava
jalkojeni alta kantamattomiin
ja minulla on lämmin ja hellä olla
kuin pitäisin pariviikkoista eläimen lasta
kämmenelläni ja hyväilisin
sormiani sen turkkiin
kuumana kivenä suussa
hangen alta kuultavat
nimettömät värit
vaativat laulamaan
suuni talvessa asuu valo
tässä keskellä ei ole varjoa
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti