tivoli


minusta nähden
se tivoli on edelleen siinä
sen karusellin ympärillä

makaan puhkiruosteessa
matkan päässä
ainoa näkemäni
kiinnittämätön karusellihevonen
tanssi silmäni täyteen suolaa
lähtiessään

vetäydyn käärmemiehenä
akselini ympärille
nielemäni pyörivä miekka
kolisee pitkin
sairaan valkeita käytäviä

keskeltä selkää
valuu juurtuva tanko
miten minä jään
keskelle teräshelvettiä
oman karusellini tapiksi

tuulikoira


sinun jäljissäsi koirana
ilma niin sakeaa kesää
että saan suun täydeltä tuulta
haukattua
miltä se tuntuu
         vaimo
tuulenkaatajan kanssa avioitua

sinä lepäät mehuna rinnuksillani
heliumina keuhkoissa
piipitän pikkuoravana
kaatoporukan ajokoiran
häntä heiluu taas

mietintö valtionvarainministeriön virkamiehelle No SeJaSe


olisin kovin mielissäni
jos nylkeä sut saisin
ja niin vedet kielissäni
sinua kannustaisin:

"Nyt kun olet hajuton,
ja kasvojasi vailla ,
etkä edes tajuton,
vaan kiljut hullun lailla,

voisit juustohöylän vaihtaa
kunnon plasmaleikkuriin
ja turhaa sääliä kaihtaa
panna kansan kuriin.

yksin kuona-altaassani
sille kintaallani viittaan
kun seisten rinnallani
sananjalkani rintaan niittaan."

tähdet


musta on niin
kiertoradoilta
imemme toistemme syytämää
valoa
musta on välitettävä

säilytettävä massa
samana molemmille tai
musta on aukko
ominut liikaa toisen

musta aukko on läski
pidetään itsemme

teräsrenki


vilkkuen pinnalla sähköisen arkin
tähtiä etsin
loistetta kvarkin
työstyneen metallin lastuja kaivan
kynsien alta
teen niistä laivan
joka sorru ei jäiseen vuoreen

leyhyten keskellä kesäisen yön
purjeena mastossa
tähteenä työn
kynnen alla teräspiikki
hiertävä jääneen
laiskuuden friikki
joka unohti laulunsa tuoreen

nukkuen seassa vellovan meren
tahtona vain
loisteena veren
puhtaana huutona välkkeenä nielun
vaipuen arkana
katveeseen sielun
joka takoi terästä kuoreen

kaikuen uskoa menneen ajan
perinteen tahtia
keskellä pajan
päällä pedon kuolleen kallon
tanssien paljaita
jalkoja tallon
jatkun toivossa virtaani nuoreen

volttilähtö


sama se
joulukuninkuusraveissa
onko lämminveristen lähtö

laukkaamatta etenevillä
on silmälaputtomasti aikaa
sokeuden seurantaan

narkissoksen nosomania


turhaanko pitää sormeansa
padossa pelastaa
kylän tuntemattomalta

mikä on

padottuna minussa
silmätön sokeus
sormissa pakottaa
käsin kosketeltavan puute

minä


vaikka kuinka katsoisi
peilissä on musta kulma minän paikalla
koskettaessa eloton
hohkaa pelkoaan sormista päästä varpaisiin
ymmärtämättä koskevansa
katsovansa
lisää sokeuttavaa sekoitetta