joskus se kyllä
vaikka ruosteessa vielä
kinner ja kannel
puolen ruisleivän suu
yllättää
ajattelen
taluttaa tämän alamäen
kun tekisi mieli levittää kädet
joutsenten kanssa tätä jokivartta tanskan salmiin
survoa sormet rintalastasta
sisään ja avata
keuhkot aamutuulen riepotella
katselen vastaantulevia
ikuisen unen vaatekasoja
parempi muutaman variksen veli
kuin koko kansan äpärä
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti